Kaksplus.fi

maanantai 31. elokuuta 2015

Kesän luottopaita

Ompelin itselleni jo joskus kesäkuussa t-paidan Verson puodin ihanasta Mummolan tuntu -trikoosta. Tätä paitaa olen pitänyt (ja pessyt) tämän kesän aikana tosi paljon, mutta kangas on pysynyt kuitenkin suhteellisen hyvänä. Tummapohjaisessa kankaassa näkyy totta kai pientä pesuhaitua ja pientä haalistumista, mutta muuten paita on edelleen huippukunnossa.

Notkoselkä + pömppömaha = monennellako kuulla? ;)


Oon paitaan ja kankaan laatuun tosi tyytyväinen! Tässä on kaavana Onion 2035 vähän muokattuna. Kavensin helmaa reilusti ja tein lyhyet hihat. Lisäksi pienensin kaula-aukkoa aika reilulla kädellä, koska en tykkää liian avonaisista paidoista.

Samalla kaavalla voisin ommella lisää paitoja itselleni, kunhan vain löytäisin jotain kivaa kangasta. On mukava kun voi ommella itsellekin jotain mieleistä eikä tarvi aina tyytyä vain kauppojen valmisriepuihin. Joku H&M:n vaate ei varmasti ois pysynyt yhtä hyvässä kunnossa kuin tämä paita on! :D

Minusta ei saa mitään muotibloggaria, joten joudutte nyt katselemaan päättömiä kuvia :D Niinjoo, näitä kuvia katsellessa huomasin että tuossakin kankaassa on "raitoja" ja vieläpä musta-valkosena ;)

lauantai 29. elokuuta 2015

Käyttökokemus: Klippan Triofix

Yksi blogien parhaista puolista on tiedon jakaminen. Itse etsin mielelläni tietoa netistä esimerkiksi lastentarvikkeista ja luen muiden blogeista käyttökokemuksia esimerkiksi rattaista, turvaistuimista ja muistakin lastentarvikkeista. Ajattelinkin kantaa korteni kekoon ja kertoa teille vähän käyttökokemuksia meidän turvaistuimesta, joka on siis Klippanin Triofix.

Lueskelin nettiä ja etsin tietoa turvakaukalon jälkeen hankittavasta turvaistuimesta ja siitä mikä olisi hyvä istuin. No, se viidakko oli niin mahdoton, että meinasin eksyä sinne ;) On palkkia ja telakkaa ynnä muuta. Isoveljen ollessa reilu 9kk ikäinen, menimmekin paikalliseen lastentarvikeliikkeeseen katselemaan ja kyselemään turvaistuimista. Saimme onneksemme hyvää palvelua asiantuntevalta myyjältä ja hän suositteli meille suomalaista Klippanin Triofixia, joka on tarkoitettu 9-36 kg painoisille lapsille. Istuin lähti mukaan, ja olemme ostokseen suhteellisen tyytyväisiä.



Tätä istuinta voi käyttää aluksi selkä menosuuntaan ja kääntää sitten myöhemmin kasvot menosuuntaan, niin kuin meillä istuin on nyt käytössä. Minulle oli tärkeää juuri tuo selkä menosuuntaan -juttu, koska se on lapselle paljon turvallisempaa. Istuimen mukana ostimme telakan, joka on kiinnitetty autoon isofix-kiinnikkeillä, ja sen avulla istuin on jämäkämmin kiinni autossa. Telankan ansiosta lapsi istuu aika korkealla, joten hän näkee hyvin ulos autosta. Isoveli mahtui istumaan turvaistuimessaan selkä menosuuntaan noin 2v 4kk ikäiseksi asti, hän oli tuolloin noin 88 cm pitkä.

Istuin on aika kapea malliltaan, mutta siinä on todella hyvät sivutörmäyssuojat. Istuimen käyttäminen on ollut melko helppoa aina, itse tosin koin vähän hankalaksi pienen lapsen nostamisen sivutörmäyssuojan ohi paikalleen. Nykyään Isoveli osaa kiivetä itse istumaan ja aikuisen täytyy auttaa vain turvavöiden kiinnittämisessä ja avaamisessa. Istuimen kapeus aiheuttaa sen, että Isoveli ei tule mahtumaan istuimeensa enää kovin kauaa, vaikka hän ei paina vielä edes 15 kg. Lastentarvikeliikkeen myyjä sanoikin meille jo istuinta ostettaessa, että tämä istuin on hyväksytty 36 kg painoiselle lapselle, mutta se ei tarkoita että sen kokoinen lapsi mahtuisi istumaan tuohon, varsinkaan talvivaatteet päällä ;) Tästä johtuen aikomuksena olisi lähikuukausien aikana hankkia Isoveljelle uusi, leveämpi turvaistuin ja siirtää Pikkuveli tähän Klippaniin. Vaihto tehdään toki vasta sitten kun Pikkuveli ei enää mahdu turvakaukaloon. Uuden turvaistuimen merkkiä tai mallia ei ole vielä päätetty, pitäisi punnita poika ja miettiä riittäisikö hänelle ns. turvavyöistuin.


Yhtenä pienenä (tai vähän isompanakin) miinuksena täytyy mainita kankaan huono laatu. Kuten alla olevasta kuvasta huomaa selvästi, kangas on pahoin nyppääntynyt erityisesti niistä kohdista, jotka ovat hankauksessa. Nyppääntymistä näkyi jo todella lyhyen käytön jälkeen, olenkin vähän pettynyt tuotteen huonoon kulutuksenkestoon. Tämä asia taitaa olla kuitenkin korjattu uudempiin istuimiin, nimittäin näin lastentarvikeliikkeessä vastikään samanmerkkisen istuimen, jonka kangas oli erilaista (sellaista "ei-nyppääntyvää"). No, onneksi kankaan nyppääntyminen ei vaikuta sen käyttöön, joten asia on vain ulkonäköseikka.


Yhteenvetona voin todeta, että Klippan Triofix on hyvä turvaistuin, joka sopii erityisesti hoikalle lapselle. Meille oikein sopiva, varsinkin nyt kun voidaan siirtää tämä pikkuveljen käyttöön :D

perjantai 28. elokuuta 2015

Kiitollisena tavallisesta elämästä

Viime päivien ja viikkojen aikana mediassa on ollut vilkasta keskustelua pakolaisten määrän suuresta kasvusta. Itsekin olen jonkin verran keskusteluja ja uutisia aiheesta lukenut. Samalla olen tuntenut syvää kiitollisuutta.

Voi kunpa muistaisin aina olla kiitollinen tästä tavallisesta elämästä, joka minulla on. Enkä haikailisi jotain muuta, mikä ei välttämättä ole edes parempaa. Ei raha ja materia ainakaan tuo onnea, koska onni on tässä.

Minulla on lämmin koti, jossa nukkua.
Ruokaa jääkaapissa.
Perhe ja ystävät ympärillä.
Turvallista.

Tästä kaikesta eivät pääse nauttimaan läheskään kaikki maailman ihmiset.


Kiitollisena tavallisesta elämästäni juon nyt päiväkahvit ja nautin alkavasta viikonlopusta.

Toivotan kaikille lukijoilleni mukavaa, rentouttavaa viikonloppua!

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Microlife -otsakuumemittari

Viime päivinä meillä on valitettavasti ollut aika paljon käyttöä tuolle Microlifen otsakuumemittarille, jonka ostin meille joitakin viikkoja sitten. Lapset on räkätaudissa ja molemmille nousi aika nopeasti taudin alkamisen jälkeen kuume. Isoveljellä kuume yltyi eilen 39 asteen lukemiin. Voi voi mun pieniä potilaita!


 Kuumeen mittaaminen lapselta on mun mielestä aina ollut vaikeaa. Lasta on vaikea saada pidettyä niin kauan aikaa paikallaan, että saisi kainalosta kuumeen mitattua. Jos lapsi pyörii ja hyörii mittauksen aikana, tulos ei ole luotettava. Niinpä meillä jo pitkän aikaa sitten jätettiin tavallinen mittari kaappiin ja "mitattiin" kuumetta käsituntumalla. Annettiin lääkettä, jos lapsi tuntui kuumeiselta. Jokin aika sitten luin NauravaNappi-blogista tästä Microlifen otsakuumemittarista, ja päätin hankkia meille samanlaisen. Tarkemmin sanoen mittari näyttää olevan malliltaan Microlife NC 150 -otsakuukemittari. Ajattelin, että nyt kun lapset on pieniä ja sairastavat suhteellisen usein, kuumemittarille on käyttöä, joten samahan se on hankkia nyt heti.



Tuo kuumemittari maksoi vähän yli 50 €, mutta on se kyllä tosi helppokäyttöinen ja hyvin on toiminut, joten sain kyllä euroille vastinetta. Kuumeen mittaaminen on huippuhelppoa ja nopeaa, muutamassa sekunnissa mittaus on tehty. Kaksivuotias lapsikin osaa mitata sillä, tosin siinä tapauksessa en menis hirviästi luottamaan tulokseen ;) Mittaus pitäisi tehdä noin 5 cm etäisyydeltä otsasta, eikä pieni lapsi osaa arvioida tuota etäisyyttä ja pitää mittaria oikeassa kohdassa sitä 3 sekuntia. No, harjoitus tekee mestarin! :D

Tässä vähän tarkemmin tuosta mittaamisesta.
Mittauksen aikana mittaria siirretään ohimolle päin.
Isoveli mittaa äitiltä kuumetta ;)
Meillä ainakin Isoveli on hyvin suostunut kuumeen mittaamiseen. Erityisesti, kun oon antanut hänen laittaa mittarin päälle ja mitata ensin äitin kuumeen ;) Pikkuveli tahtoo  pyörittää päätä ja hän yrittää aina kuikuilla sitä sinistä valoa, joka ilmestyy otsaan mittauksen aikana. No, onneks mittaus on niin nopeasti ohi, ettei tarvi kauaa pidellä pienen päätä paikallaan!

Halusin jakaa kokemukseni tuosta Microlifen otsakuumemittarista ihan omasta tahdostani, en ole saanut mittaria mistään vaan olen maksanut sen ihan itse. Tämä ei siis ole maksettu mainos :D Mun pienet potilaat sairastaa edelleen, joten tänäänkin käytetään uutta kuumemittaria useamman kerran.

Millä teillä mitataan kuume lapselta? Miten lapset suhtautuu kuumeen mittaamiseen?

maanantai 24. elokuuta 2015

Kun lapsi pelkää

Varmaan kaikki äidit on joskus miettinyt samaa asiaa kuin minäkin viime aikoina. Isoveli, 2v 8kk pelkää nykyään monenlaisia asioita. Esimerkiksi imuri, ruohonleikkuri ja eläimet pelottavat häntä. Pelkkä imuroinnista puhuminen saa pojan juoksemaan sohvalle, ja kohta kuuluu: "Äiti, minua pelottaa."

Viime aikoina oon miettinyt, miten voisin tukea poikaani pelkojen kohtaamisessa. En halua pakottaa häntä kohtaamaan esimerkiksi koiraa tai ruohonleikkuria, mutta pikkuhiljaa yritämme yhdessä totutella pelottaviin asioihin. Olemme esimerkiksi yhdessä istuneet katselemassa kun mummi tai isi leikkaa nurmikkoa. Imuri on pojan mielestä pelottava silloin kun joku hakee sen esille, mutta hetken imuroinnin jälkeen hän haluaa itsekin imuroida.

Tässä kuvassa ei ole mitään pelottavaa.
Pelot kuuluvat lapsen normaaliin kehitykseen. Vanhempien ja muidenkin aikuisten tehtävänä on tukea lasta pelkojen kohtaamisessa. Pelkääminen ei ole heikkouden merkki, vaan se kertoo lapsen älykkyydestä ja kehittyneestä ajattelukyvystä. Tällaisia ajatuksia liittyen lapsen pelkoihin löysin tästä artikkelista, kun yhtenä päivänä surffailin netissä lueskellen lasten peloista.

Aikuisen tuen avulla lapsi oppii kohtaamaan pelottavia asioita. Me yritetään siis jatkossakin tutustua koiriin ja muihin pelottaviin juttuihin yhdessä, rauhalliseen tahtiin edeten. Yritän kertoa lapselle, että esimerkiksi imuri ei voi tehdä lapselle mitään pahaa, vaikka siitä iso ja vaihteleva ääni lähteekin. Kyllä hän sen tavallaan ymmärtääkin, mutta silti pelko vielä nostaa päätään joka kerta kun puhumme imuroinnista ja imuri otetaan esille.

Lapseni tulee varmasti aina pelkäämään jotain, kohteen vain vaihtuvat iän myötä. Kyllä minäkin pelkään, esimerkiksi sotaa ja koiria (erityisesti irti olevia koiria, koska pelkään niiden hyppivän mun päälle). Yritän tehdä kaikkeni, ettei pelkoni siirry lapselle, mutta kyllä hän jo nyt pelkää koiria.

Pelkääkö sinun lapsesi jotain? Miten autat lasta pääsemään pelon yli?

lauantai 22. elokuuta 2015

Kesäinen kerrosjälkkäri

Tässäpä teillekin vinkki ihanan kesäisestä jälkiruuasta. Tehtiin tätä mansikka-kerrosjälkkäriä viikko sitten perjantaina grilli-illan toiseksi jälkiruuaksi yhdessä mun siskojen kans. No, tämä on kyllä niin tosi helppo jälkkäri, ettei sen tekemiseen oikeasti tarvita montaa henkilöä ;) Yhdessä tekeminen vaan on niin kivaa!


Tässä on siis tuoreet mansikat, kerma-mascarponevaahto ja keksimurut kerroksittain lasissa. Käytettiin marjoina suomalaisia mansikoita, mutta vadelma ja mustikkakin sopii varmasti tosi hyvin. Vaahdossa on vispikermaa ja mascarpone-juustoa sokerilla ja vaniljasokerilla maustettuna. Keksimurut on jotain tavallisia cookies-keksejä murusteltuna. Yhdistelmä oli aivan tosi maukas, kannattaa kokeilla! Ainiin, se toinen jälkiruoka oli brownies, herkkua sekin ;)

Tänään on poimittu viinimarjoja ja leivottu pitsaa. Kävin äskettäin paikallisessa lastentarvikeliikkeessä testailemassa matkarattaita. Vaikea valinta edessä, saa nähdä mihin päädytään.

Nyt hyvät ja helpot jälkiruokavinkit jakoon, kiitos! :)

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Mökkeilyä

Taisin jo lauantaina mainita, että me oltiin mökillä viikonloppuna. Keli oli mitä mainioin, oikeastaan koko päivä oltiin ulkona. Tällä kertaa tekstin sijaan vähän kuvapainotteisempi postaus. Tässä teille siis muutama fiiliskuva. Toivotaan, että nämä huikeat ilmat jatkuu vielä pitkään. :)






Löysin portailta ihanan aurinkoisen kohdan. Huppu vaan
suojaksi, niin ei hyttysten ininä häirinny sometusta ;)
Tällä kertaa tämmösiä kuulumisia. Mitä sinulle kuuluu? 

tiistai 18. elokuuta 2015

Ruokaostoksilla

Mulla on jo pitkään ollut mielessä postaus meijän perheen ruokaostoksista. Kiinnostuneena luen muitten blogeista postauksia ruokaostoksista, joten ajattelin ottaa osaa touhuun :D Viime viikon maanantaina sitten innostuin ostosreissun päätteeksi nostelemaan ruuat pöydälle kuvien ottoa varten. Minä kävin kaupassa ja mies nappasi kuvat :)

Me käydään yleensä kerran viikossa kunnolla kaupassa ja täydennysreissuja tehdään tarpeen mukaan. Yleensä tuo yksi iso reissu ajoittuu alkuviikkoon, ja silloin yritän suunnitella mahdollisimman hyvin koko viikon ruuat. Näissä kuvissa näkyvät ostokset onkin aika kattavat, mukana on ruokien lisäksi vähän muutakin, kuten vaippoja ja kosteuspyyhkeitä.


En nyt kirjottele tähän ylös kaikkia nuita ostoksia, mutta kyllähän tuosta kuvasta näkyy että aamupalalla, välipalalla ja iltapalalla meillä syödään leipää, hedelmiä, marjoja, jugurttia ja viiliä. Pääruoat ei edes näy kunnolla mutta tuolla kinkkupaketin alla on jauhelihaa, kanaa ja grillimakkaraa. Niistä tehtiin kanapitsaa, jauhelihakiusausta ja kanapastaa. Perunat odottelee kaapissa tämän alkaneen viikon kokkailuja :D

Tässä nyt hurjia paljastuksia meijän ruokailutottumuksista. Miltä näyttää? ;)

lauantai 15. elokuuta 2015

Instagram

Heips vaan ja terveisiä mökiltä :) Tultiin pikareissulle mökille, mukava olla täälä pitkästä aikaa. Eilen illalla vietettiin mukava herkutteluilta meillä mun siskojen kans. Innostuttiin tekemään ite Piirrä&Arvaa -peli, johon etittiin sanoja kirjoista. Hauskaa oli! :) Vauva-rukka vaan säikähteli naurunremahduksia :/

Oon viime aikoina alkanut jonkin verran käyttämään Instagramia. Sinne tulee laitettua kuvia semmosista tilanteista, jotka ei blogiin asti päädy. Jos kiinnostaa, niin meidät löytää Instagramista nimellä _annieni.
Isoveli ja uus paita. Pitkästä aikaa ompelin :)
Nyt ois sopiva hetki kertoa, mistä haluaisit lukea blogistani. Kiinnostaisiko sinua jokin tietty asia? Postaustoiveita otan toki aina mielelläni vastaan :)

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Isoveljen suusta

Viime aikoina oon yrittänyt painaa mieleen Isoveljen hauskoja sutkauksia, ja ajattelin nyt kirjotella niitä vähän ylös tänne blogin puolelle. Isoveli on nykyään niin kova juttelemaan, että hiljasta ei kyllä tuu, jos poika on hereillä. Puhe on jo tosi selkeää, vaikka ikää on vasta 2v7kk. Joitakin kirjaimia puuttuu vielä, ja ne korvataan toisilla. Esimerkiksi R on joko N tai L, riippuen tilanteesta. J muuttuu yleensä N:ksi tai joskus T:ksi.

Tässä muutamia otteita pojan puheesta:

"Äiti, sinä oot lehmä!" No kiitti vaan! :D

"Tämä on meijän koti, ihana koti."

"Isi, mitä sinä söit töissä tänään?" Me oltiin puhuttu pojan kans kotona tästä edellisenä päivänä, ja jotenkin hän sitten seurvaan päivän iltana muisti, että isiltä piti kysyä mitä hän on syönyt.

"Tuossa on nolsu, ja sitte ankka. Sillä nolsulla on kengät. Ne on hienot. Äiti ja isi on tehny tuon taulun. Minä tykkään siittä." Poika esitteli uutta taulua uudelle avustajalle. :)

Naakotti = laatikko
Pemula = peruna
Nattoli = traktori

Ois varmaan muitakin, ei vaan tuu mieleen. Näitä pitäis aina tilanteen tullen kirjotella ylös kun parhaat unohtuu kuitenkin. Tosin tuo lehmäjuttu ei ihan heti pääse äitiltä unohtumaan ;)


Pieni tutkiskelija <3

maanantai 10. elokuuta 2015

Marimekko Karkuteillä-kankaasta taulu

Heti alkuun varoitus, tämä postaus on piiiitkä. Jos sinua ei kiinnosta kertomus kangastaulun syntymisestä, kannattaa hypätä kokonaan yli.

Menin viime viikolla yhtenä päivänä Marimekon liikkeeseen katselemaan kangasta lastenhuoneen seinälle tehtävää kangastaulua varten. Ajatuksissa oli jotain mustavalkoista, koska huoneessa on jo paljon väriä keltaisen tehosteseinän myötä. Ostinkin palakankaista palasen mustavalkoista Kaivoa.

Myyjän kanssa oli puhetta Karkuteillä -kankaasta, josta olen pitkään haaveillut lastenhuoneeseen. Olin kuitenkin haudannut haaveeni, koska hinta on liian kallis. Tuo myyjä kertoi Karkuteillä-kankaan valmistuksen loppuneen, mutta sitä löytyisi vielä outlet-myymälöistä. Innostuttiinkin sitten miehen kanssa lähtemään ex tempore-reissulle kauppakeskukseen, jossa tuo outlet-myymälä on. Pitkän jahkailun jälkeen ostin meille yhden raportin verran ihanaa värikästä kangasta. Sain sen huokeaan hintaan, koska metrihinta oli 25€ normaalin 37€ sijaan. Jahkailua aiheutti valmiin taulun korkeus, olin kuvitellut taulun hieman pienemmäksi, mutta eipä tuo lopputulos kuitenkaan liian iso ole.

Kotimatkalla poikettiin Bauhausiin ja ostettiin Finnfoamia pohjalevyksi. Valmiin taulun korkeus on siis 120cm ja leveys 131cm, joten ostimme kolme levyä finnfoamia, joista liiman ja ilmastointiteipin avulla kokosimme yhtenäisen levyn. (Yhden finnfoamin koko oli 120*60cm.) Ajattelin kuvien avulla vähän kertoa tuosta projektista, jospa tästä olisi apua jollekin omaa kangastaulua suunnittelevalle.


Aluksi leikkasimme yhdestä finnfoam-levystä 11cm levyen suikaleen. Mattopuukko oli tässä hyvä työväline. Seuraavaksi suikale teipattiin ilmastointiteipillä takapuolelta kiinni kokonaiseen finnfoamiin. Laitoimme kuumaliimaa saumaan ja todella nopeasti painettiin sauma yhteen. Teippi oli hyvänä apuna kohdistuksessa, koska kuumaliima kuivuu tositosi nopeasti. Toinen sauma teipattiin ja liimattiin samalla tavalla. Lopuksi laitettiin vielä varmistusteipit levyn "päätyihin" saumojen kohdalle. Jossain välissä silitin kankaan, olisi kannattanut silittää vielä huomattavasti paremmin, koska pienetkin taitokset näkyy valmiissa taulussa ikävästi.


Laitoimme kankaan matolle ja finnfoamin sen päälle. Sitten nidoimme kankaan kiinni raksanitojalla. Kannattaa laittaa aluksi muutama niitti jokaiselle sivulle ja tarkistaa, että kuva on suorassa. Sitten nidotaan kangasta kiinni keskeltä nurkkaan päin ja lopuksi taitellaan nurkat. Me leikattiin pienet palat kangasta pois nurkista, jotta niistä sai riittävän siistit. Jos haluat käyttää kangasta myöhemmin johonkin muuhun tarkoitukseen, ei kannata leikellä kangasta.

Valmista tuli, vaikka yön puolelle projektin valmistuminen menikin.
Näin jälkikäteen voi miettiä, mitä olisi kannattanut tehdä toisin. Valmiissa taulussa näkyvät rutut jäi harmittamaan, joten jatkossa silitän kankaan paremmin. Kangas on pakalla kaksinkerroin, joten keskellä oleva taite on "voimakkaimmin" rutussa ja näkyy nyt ikävästi. Kangas olisi kannattanut levittää lattialle eikä matolle. Matosta lähti nukkaa kankaaseen, ja sekin näkyy, mutta lähtee kai harjaamalla / kevyesti imuroimalla irti.

Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka jotakin olisinkin tehnyt toisin. Kankaan kuva on ihanan leikkisä ja sopii lastenhuoneeseen huomattavasti paremmin kuin mustavalkoinen Kaivo. Siitä Kaivosta muuten tuli kuitenkin kangastaulu, se vain etsii vielä paikkaansa meiltä, mutta eiköhän me joku sopiva kolo sillekin löydetä. :)

Miltä lopputulos näyttää sinun mielestäsi? Oletko tehnyt itse kankaasta taulua?

sunnuntai 9. elokuuta 2015

7 kuukautta

Taas on yksi kuukausi sujahtanut ohi. Vauva on nyt jo 7 kuukauden ikäinen, eikä enää ihan vauva. Isoveli on tosin viime aikoina alkanut puhua hänestä "meijän vauvana" eikä etunimellä niin kuin aikaisemmin. On muuten tosi ihana kuulla 2,5 vuotiaan suusta: "Äiti, missä meijän vauva on?"

Tämän kuukauden aikana suurin kehitysaskel taitaa olla hampaat. Pikkuveljelle on nimittäin puhjennut kaksi hammasta, alhaalla on etuhampaat valmiina jauhamaan ruokaa. Lisää hampaita on lähiaikoina odotettavissa, minkä voi päätellä vauvan suuresta innosta työntää sormia suuhunsa. Ikeniä ilmeisesti kutiaa ja niitä on kiva rapsutella. Ja kuolaa riittää :D

Liikkumisessa on tapahtunut pientä edistystä, vaikka vauva ei vielä kunnolla ryömikään. Peruuttaminen ja oman navan ympäri pyöriminen on ketterämpää kuin aikaisemmin. Lelut kiinnostaa kovasti lattialla ollessa, niitä työnnetään suuhun ja maistellaan ahkerasti. Lattialla ollessaan vauva viihtyy hyvin mahallaan, ja näyttää aivan siltä kuin yrittäisi lähteä lentoon. Hän nostaa kädet ja jalat ilmaan, ja huitoo vimmatusti. Näyttää hauskalta puuhalta :)

Lentoon lähössä! :)
Viime aikoina vauva on syönyt hurjan suuria iltapuuroannoksia ja sen myötä yöllinen maitopullokin on jäänyt joinakin öinä välistä. Isi erityisesti on tästä kehityksestä kovin innoissaan, hän kun huolehtii meillä vauvan yösyönnistä. (Itse tarvitsen paljon enemmän unta arjessa jaksaakseni kuin hän, joten näin meillä mennään.)

Vauva sairasti pari viikkoa sitten vesirokon. Onneksi on nyt sekin tauti sairastettuna. Mulle oli jotenkin tullut semmonen käsitys, että vesirokko on kamala tauti. Me päästiin kuitenkin tosi helpolla, vauva nukkui ja söi aivan normaalisti vaikka kuumettakin oli. Isoveljelle muuten tuli eilen illalla ensimmäiset näpyt ja vähän lämpöäkin. Ainakaan vielä ei näytä isoveljen vesirokkokaan kovin pahalta, jeejee! :D


Vesirokkoa, ja tavarat levällään...
Kameran välijohto jäi kotiin ja me ollaan nyt mummulassa, joten en saa lisättyä kuvia postaukseen jonka lupasin tämän viikon lopussa. Julkaisen sen mahdollisimman pian alkuviikosta, siihen asti pidän teitä jännityksessä ;)

perjantai 7. elokuuta 2015

Pussukoita, pussukoita

Innostuin ompelemaan muutaman pienen pussukan, kun törmäsin netissä Hipun blogiin ja sieltä löytyvään pussukan ohjeeseen. Pussukka vaikutti sen verran simppeliltä ommella, että ryhdyin itekin hommiin, vaikka vetoketjut onkin mulle kummituksia. Tuolta blogista löysin kaavan, jonka voi tulostaa itselleen. Kaavaan oli merkitty myös mitat, joten laiskuuttani piirtelin kaavan suoraan paperille (keittiöstä on liian pitkä matka työhuoneeseen tulostimen luo ;)).

Ensimmäinen pussukka on vähän semmonen kokeilukappale, mutta kyllä sekin käyttöön pääsi. Valjastin sen säilyttämään kaikkia pikkutarvikkeita, joita kuljetan laukussa aina mukana. Nyt pysyy laukun sisältö vähän paremmin järjestyksessä, ja löytyykin helpommin tarvittavat jutut (sieltä vaippojen yms lasten tavaroitten joukosta).

Ensimmäinen pussuka, laukussa jo kärsinyt

Innostuin pussukoitten ompelemisesta niin, että päätin ommella siskollekin oman. Annoin sen synttärilahjaksi, kun sattui olemaan synttäripäivä lähellä ;) Siskon pussukassa ei ole pohjaa lainkaan, koska hän ei sitä halunnut. Tässä pussukoitten ompelemisessa yks parhaista puolista on se, että valmista tulee riittävän nopiasti. Ja voin tuhlata kaapista pieniä jämätilkkuja, jota on jääny jostain muusta projektista.

Ylemmän pussukan kangas on Kodin1:stä ostettua puuvillaa, josta ompelin viime syksynä meiän makuuhuoneeseen verhon. Tuo siskon pussukan kangas puolestaan on lastenhuoneen verhokangasta eli Marimekon Fokusta. Ostin joskus kauan aikaa sitten kirppikseltä piiiiitkän kappaverhon, jonka joku oli ommellut tuosta Fokuksesta. En tiennyt mihin sitä käyttäisin, mutta 8€ hinta houkutti ostamaan varastoon. Viime kesänä ompelin siitä sitten lastenhuoneeseen kaksi sivuverhoa/paneeliverhoa, ja kangasta jäi monen pussukan verran. (Oho, poikkesin vähän aiheesta...)

Siskolle lahjaksi pussukka, toiveitten mukaan tehty.

Loppuun vielä yksi kuva siitä, minkälaista valokuvaus joskus on. Pienet kädet on niin kovin nopeita, ja yhtäkkiä pussukka kiertääkin kikattavan pojan kans takkaa ja jääkaappipakastinta ympäri. ;)

Valokuvaamisen todellisuutta :)

Loppuviikosta ajattelin kertoa vähän erilaisemmasta projektista. Saatiin nimittäin vihdoin vähän eteenpäin lastenhuoneen sisustusta. :)

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Suunnitelmissa matkarattaiden hankinta

Viime aikoina oon pohtinut matkarattaiden hankintaa. Meillä on nyt käytössä Teutonian Spirit S3 -rattaat, joihin oon tosi tyytyväinen. En halua luopua niistä, mutta rinnalle pitäisi hankkia jotkut kevyemmät rattaat.

Uusille, kevyemmille rattaille ois käyttöä kaupoilla, ja kotipihassakin silloin kun siirryn yksin vauvan kanssa autolle. Nykyisiin rattaisiin saa kyllä turvakaukalon kiinni, mutta sen poisnostaminen ei oo helppoa, varsinkaan kun poika + kaukalo painaa jo noin 12 kg. Käytännössä en yksin saa nostettua kaukaloa enää irti rattaiden rungosta. Nykyään mun pitää ensin viedä tyhjä turvakaukalo autoon ja hakea sitten poika sisältä, jos lähden yksin jonnekin kotoa. Talvella tuo järjestely ei tule onnistumaan kun ulkona on liukasta, enkä uskalla / pysty kantaa poikaa autolle. En yksinkertaisesti myöskään jaksa kantaa noin 10 kg poikaa, jolla on toppavaatteet päällä :/

Nyt ois suunnitelmissa siis ennakoida vähän talvenkin varalle ja hankkia jotkut kätevät matkarattaat meille ns. kakkosrattaiksi. Nykyiset Teutoniat on vähän liian painavat ja hankalat nostaa autoon, koska istuinosa pitää ensin nostaa pois, että voi laittaa rungon konttiin. Mihin minä sen istuinosan nostan kurasella pihalla?

Tässä vähän listaa niistä ominaisuuksista, jota kaipaan uusilta rattailta:
- keveys
- helppo kasata, menee pieneen tilaan yhtenä osana
- ketteryys työnnettäessä = kääntyvät etupyörät
- lapsi on helppo nostaa rattaisiin ja pois sieltä
- selkänoja menee makuulleen ja tarpeeksi pystyyn istuma-asennossa
- hieno ulkonäkö
- edullinen hinta

Oon vähän selaillu nettiä ja ettinyt meille sopivia rattaita. Tässä nyt kahdet, jotka on aika vahvoilla. Hinta vaan hirvittää kun ei niille rattaille nyt ihan mahottomasti tuu käyttöä. "Yllättäin" valitsin kuviin mustat rattaat, on nuista kyllä muitakin värejä saatavilla :)

Baby Jogger City Mini

Britax B-Agile neljällä pyörällä
Kuvat lainattu Jollyroom.fi -sivustolta.

Nyt ajattelin kysellä teiltä lukijoilta vinkkejä. Mitä matkarattaita suosittelisit meille? Onko sulla kokemusta nuista rattaista, joita oon katellut?

tiistai 4. elokuuta 2015

Arkiruokaa: Tonnikalakastike

Tässä resepti ruuasta, jota voi tehdä sellaisina päivinä kun jääkaapista ei löydy mitään, mutta jotain olisi syötävä ennen kauppareissua. Me tehdään tonnikalakastiketta suhteellisen usein maanantaina viikonloppureissun jälkeen. Se maistuu niin lapsille kuin aikuisillekin.


Tonnikalakastike (2 aikuisten annosta ja 1 lapsen annos)

1 prk tonnikalaa öljyssä
1 sipuli
sitruunapippuria
suolaa
1 dl tomaattisosetta
1 dl ruokakermaa

1. Laita vesi kiehumaan haluamaasi lisuketta varten, pastan ja nuudelin kans maistuu hyvälle. Nuudeli on yhtä nopeesti valmista kuin kastike ;)
2. Pilko sipuli ja kuullota sitä pannulla. Valuta osa tonnikalan öljystä pois ja kaada pannulle.
3. Lämmitä tonnikalaa ja lisää mausteet.
4. Lisää joukkoon tomaattisose ja ruokakerma. Lämmitä vielä. Tarjoa nuudelin tai pastan kans.

Käytän tähän usein Rainbow:n paseerattua tomaattia. Annos on helppo tuplata laittamalla 2 purkkia tonnikalaa ja täydet purkit tomaattisosetta ja ruokakermaa.

Mikä on arjen pelastusruoka, jota teet sellaisina hetkinä, kun jääkaapissa ei ole valon lisäksi mitään?

maanantai 3. elokuuta 2015

Pieniä ja vähän suurempia sisustusuutuuksia

 Miehen kesäloman aikana innostuttiin yhtenä päivänä lähtemään mun siskojen kans Ikealle. Otettiin lopulta Isoveli mukaan, että mies sais kotona tehtyä joitakin ulkohommia vauvan nukkuessa. Ikean reissun myötä meillä onkin hieman sisustus muuttunut ja ajattelin nyt viimeinkin vähän näyttää sitä teillekin. (Ai minäkö hidas? ;)

Ostettiin meille olohuoneeseen kaapisto / senkki, jonka suunnittelemisesta joskus kerroinkin. Päädyttiin Bestå-sarjan osista koottuun kaappiin. Päälle ostin lasilevyn, joten siitä tuli ihanan raikkaan näköinen. Nyt mulla on yksi taso, johon voin tehdä jotain asetelmia, oon kyllä tosi surkea siinä hommassa (ja pölyjen pyyhkimisessä). Bestå-sarjassa on aika paljon erilaisia ovimalleja ja värejä valittavana, mutta me päädyttiin kaikkein yksinkertaisimpaan, eli valkoiseen Lappvikeniin. Ovissa ei ole vetimiä, vaan ne ponnahtaa auki kun osaa painaa oikeasta kohdasta.

Kuva on surkea, mutta tässä nyt kuitenkin yleiskuvaa tuosta senkistä.
Päälle halusin kukan ja pirteän keltaisia kynttilöitä. Kukkaa ei oo ostettu Ikealta.
Kukka on nimeltään pennimuori, ja yllätyksekseni se on vieläkin hengissä!
Ikealta tarttui mukaan myös kehyksiä. Neliön mallisen kehyksen ostin nuille Lotta Vuorman lettikorteille. Lisäksi ostin Nyttja-sarjan kehyksen siksak-paperille, jota ostin Harjun Paperista kesälomareissulla. Kehykset kuvineen majailee nyt meijän makuuhuoneessa lipaston päällä oottelemassa uutta inspiraatiota. Pitäis nimittäin päättää mihin nuo kaksi kehystä sijoitetaan tuossa huoneessa.


Vessakin sai osansa sisustusinnostuksesta, ostin nimittäin ikivihreän tekokukan piristämään vessan ilmettä. Ikeasta löytyi myös kaunis lasinen pumppupullo saippualle. Nyt haluaisin toisen tuommosen keittiöön astianpesuaineelle, oi miksi en ostanut heti kahta samanlaista?! (Joku nuukuus kai iski, mutta nyt harmittaa..)


Ikean reissulta ostin kangasta vaikka en tiennyt mihin sitä käyttäisin. Olin jo jonkun aikaa katsellut rumaa lehtikoria tuunausideat mielessä. Lopulta innostuttiin pikkusiskon kans spreijaamaan se mustaksi. (Siis pikkusisko pääsi maalauspuuhiin.) Ompelin vielä uuden päällisen tuosta Ikean raitakankaasta, niin jopas tuli hieno! :D

Yllätys yllätys, musta-valkoista raitaa ;)
Uutta Ikean reissua pitäs alkaa suunnitella, koska kokoajan tulee mieleen pieniä juttuja, jota tarttis sieltä. Ois tosi kiva, jos vähän lähemmäks tulis Ikea niin ei tarttis aina lähteä Haaparantaan asti ajelemaan. Isoveli oli muuten tosi reippaana tuolla reissulla. En ois ikinä uskonut, että 2,5 vuotias jaksaa niin reippaasti kierrellä Ikealla. Hänen ainut murheensa oli se, että äiti ei saa työtää ostoskärryjä ;)

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Miehelle ommeltua

Vihdoinki sain aikaseks otettua kuvia nuista vaatteista, joita oon miehelle ommellu. Yks tämän blogin ensimmäisistä postauksista käsitteli ommeltuja vaatteita, postauksen otsikko oli "Viime aikoina ommeltua, osa 1" joten tässä nyt tulee se osa 2. Nämä ei kyllä oo viime aikoina ommeltu, vaan hupparitkin taitaa olla jo reilusti yli vuoden vanhoja. T-paidat oon tälle kesälle ommellu, ja yks kangas ootteleekin vielä ompeluhuoneessa pääsyä saksien ja ompelukoneen käsittelyyn.


Tämä musta huppari on ensimmäinen vaate, jonka oon miehelle ommellu. Siitä tulikin oikein onnistunut paita, jota mies on käyttänyt tosi paljon. Kangas ei silti oo kärsinyt monista pesuista kovinkaan paljon, ainoastaan resorit on vähän löystynyt. Kangas on Hanhelista tilattua joustocollegea, jossa on harjattu nurja puoli. Kaava on Joka tyypin kaavakirjasta unisex-huppari koossa XXS. Mies käyttää normaalisti S (tai joskus M) kokosia vaatteita.


Tässä hupparissa on sama kaava kuin tuossa edellisessä. Kangas on Metsolasta ostettua joustocollegea, joka on vähän ohuempaa kuin tuon mustan hupparin kangas. Ompelin tämän hupparin miehelleni joululahjaksi viime jouluna. En kuitenkaan raaskinut odottaa jouluun asti vaan annoin sen heti valmistumisen jälkeen miehelle. :)



Näissä t-paidoissa on kaavana samasta Joka tyypin kaavakirjasta t-paidan kaava, kokoa en vain muista. Mustan paidan kangas on Eurokankaan palalaarista löytynyttä tosi painavaa ja tiivistä trikoota ja tuo harmaa kangas on Pehemiältä tilattua computer-trikoota. Jokaisella nörtillä pitää olla nörttipaita, joten tuo kangas sopii miehelleni hyvin ;)

Mistä te lukijat ootte löytäny miehelle sopivia kankaita, erityisesti trikoita vaatteiden ompeluun? Tuntuu, että melkein kaikki kankaat on naisille tai lapsille suunnattuja.