Kaksplus.fi

tiistai 19. tammikuuta 2016

Kuulumisia neuvolasta

Aamulla herätessäni mietin että onneks mulla ei oo mitään menoa, saan nukkua eikä tarvi nousta vaikka miehen kello soi. Aivoni yrittivät huijata mua ja lämmin sänky veti kovasti puoleensa, vaan noustava oli. Olin varannut pojille samalle päivälle perättäiset ajat neuvolaan, aamulla mietiskelin myös että onkohan mitään järkeä mennä sinne yksinään säätämään molempien kans mut eipä auttanut alkaa siinä vaiheessa muuttamaan mieltä.

Onneks meiän pojat on niin reippaita, että reissu sujui tosi hyvin. Äitillä vaan ois saanu olla vähän lämpimämmin vaatetta päällä, ettei tarttis vikistä Isoveljen pysähtyessä tutkimaan maailmaa matkalla autolta terveyskeskukseen. (No kun äiti panostaa lapsiin ja unohtaa omat tarpeensa niin sitte käy näin!)

Mulla ei oo mitään kokemusta isompien lasten neuvolakäynneistä, koska Isoveli on meiän esikoinen. Niinpä jännällä ootin, että mitä tehtäviä pojalla teetetään 3-vuotisneuvolassa. Palikkatorni ja muutkin tehtävät sujui hyvin, poika vaan ois halunnut tehdä tehtäviä enemmänkin, joten tehtiin muutama 4-vuotialle tarkotettu tehtäväkin. Molemmilla pojilla kasvu oli hyvää eikä mitään erityistä huolenaihetta tullut esiin, onneksi.


Lähtiessä mulla kesti melkeen puolituntia selvitä lasten kans autoon, sitä tää talvi teettää. Isoveli totes terveyskeskuksen aulassa mulle: "Äiti, en mää tuu vielä ko mää katon miten tuo setä kävelee." Ja äiti nolostui ja puna nousi kasvoille. Käytävällä oli vanha pappa tulossa keppinsä kans ja kepistä kuului mielenkiintonen kolina. Onneks pappa oli ystävällinen ja hymyillen kertoi kepistään uteliaalle pojalle. :D Ihmettelin vähän, että poika kiinnostui papan kävelytyylistä vaikka kotona näkee kyllä etteivät kaikki ihmiset kävele samalla tavalla. Tällä kertaa keppi taisi olla niin kiinnostava, että oli pakko pysähtyä. Mitä sanot lapselle hänen ihmetellessä eritavalla kävelevää tai pyörätuolissa istuvaa ihmistä?

Ps. Inspiraatio tämän postauksen kirjoittamiseen lähti Sallan blogista. Siinä muuten yksi parhaista blogeista, mitä minä tiiän. :)

3 kommenttia:

  1. Meilä jos ihmetellää esim ihon väriä tai erilaista kävelytyyliä niin sanon että Taivaan Isä on luonu sille tuollaiset jalay että kävelee nuin tai että kaikki ihmiset on erilaisia ja sitten verrataan sitä itseen niin että ei ei se ole "häpeä" olla sellanen ku on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista, tämä on blogissa parasta kun saa rakentavia kommentteja. Mulla välillä unohtuu selittää lapselle just sitä että on aivan tavallista että joku kävelee eri tavalla tai on ihonväriltään erilainen. Eilen kuitenkin kerroin pojalle ja hän sanoi että setällä on hieno keppi :)

      Poista
  2. Meillä ei viimeksi mennyt neuvola kerta kovin hyvin. :) 1- vuotias sai rokkotteita ja itki. Sen päälle vieressä seiso 2-vuotias ja myötä itki mukana. Lopulta ku oltiin saatu vaatteet päälle ja oltiin lähössä. Ja matkalla hissillä kakkosesta ykkös kerrokseen. Kaks vuotias siinä tohinassa lähetti hälytyksen hissistä. Meinas kyllä siinä vaiheessa vähä itkettää. Turhista hälytyksistä nimittäin joutuu itse korvaajaksi. No tällä kertaa onneksi vältyttiin maksulta. :)

    VastaaPoista

Jokainen kommentti ilahduttaa päivääni suuresti! Kiitos, kun jaksat kommentoida :)