Kaksplus.fi

tiistai 29. marraskuuta 2016

Vaikean valinnan edessä

Sain tänään huonoja uutisia. Kävin viime viikolla ct-kuvauksessa, koska lääkärini halusi nähdä paremmin reiden luutumistilanteen. Kivut on ollut kovat, eikä ihme, koska kuvista näkyi, että luutumistilanne on tosi heikko. :/

Lääkärin mukaan mulla on nyt kaksi vaihtoehtoa; joko odotella muutama kuukausi, josko reisiluu vielä intoutuisi luutumaan paremmin, toinen vaihtoehto on luudutusleikkaus. Leikkaus olisi aika iso, siinä siirrettäisiin lantiosta luuta reiden katkaisukohtaan vauhdittamaan luutumista.

Leikkauksiin liittyy aina riskejä ja toipumisaika hirvittää. Toisaalta, oon jo kuukausia kärsinyt mielettömistä kivuista eikä luutumista silti oo tapahtunut, joten tapahtuisiko sitä muutaman seuraavan kuukauden aikanakaan riittävästi. Sitten joutuisin kuitenkin leikkaukseen..

Palataanko takaisin tähän? Kuva huhtikuulta 2016.

Jos päädyn valitsemaan leikkauksen, se tehdään jo ennen joulua. Pahin toipumisaika saattais osua aika hyvin joululomalle. Oi kuinka kätevää, näin opiskelijan kannalta ;) Mieluummin kuitenkin viettäisin joulua jotenkin toisin.

Fiilikset on sekavat, ja niin on tämä postauskin. Piti vaan päästä purkautumaan jotenkin.

Edit: Päädyin valitsemaan leikkauksen. Tuskinpa luutuminen yhtäkkiä mitään spurttia ottaisi, joten sitä on turha jäädä oottelemaan.

maanantai 28. marraskuuta 2016

Postia joulupukille, osa 1

Joulu lähestyy hurjaa vauhtia. Tuntuu että vastahan marraskuu alkoi ja tällä viikolla alkaakin jo joulukuu! Mulla on aika lailla mielessä mitä joululahjoiksi hankitaan tai tehdään, mutta hankinnat on vielä tekemättä. Pitäs löytyä jostakin aikaa lähteä miehen kans kahestaan kiertelemään parit kaupat, niin sais senkin homman hoidettua.

Ajattelin kirjotella kolmeosaisen postaussarjan, jossa kerron vähän meidän perheen joululahjatoiveita / mitä meidän lasten ikäisille lapsille voisi hankkia lahjaksi. Josko näistä olisi apua jollekin joka miettii vielä lahjajuttuja.

Tässä ensimmäisessä osassa mun omia toiveita ja toisessa kollaasissa "koko perheen" lahjoja. Nämä on siis ihan vaan ideoita, tiiän ettei näitä kaikkia tulla saamaan. Ostetaan miehen kans yleensä vaan yhet jutut toisillemme, joten eipä siinä kovin montaa toivetta täyty :D


1. Marimekon tasaraita-pussilakanat parisänkyyn, värinä tietysti mikäpäs muukaan kuin musta-valkoinen. Laitoin tuon mun kollaasiin, koska mulla on semmonen käsitys ettei mies taida ihan ymmärtää nuitten tarvetta, meillä kun on jo kolmet pussilakanat parisängyn peittoon. Mutta kun.. ;) (Kuva lainattu täältä.)

2. Kuulokkeet. Mun kuulokkeet ei pysy kunnolla päässä, joten ois tarve kunnollisille kuulokkeille. Mikrofoni on pakollinen, koska luennoilla ja skypepuheluissa sille on tarvetta. (Kuvan kuulokkeet verkkokauppa.com.)

3. Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin. Kuulostaa hullulta, että minä poikalasten äitinä toivon tuota kaavakirjaa. No, nuissa kaavoissa isoin koko mahtuu mulle itelle ja on sielä jotain pojillekin sopivaa. Tämä toive taitaa olla jo matkalla meille, koska Black Friday ja Adlibriksen ale ;) (Kuva Prisman sivuilta.)

4. Siirtolapuutarha-astioita lisää. Nyt on tullut uusia kulhoja tuolla samalla kuosilla, mitä meillä on mukeissa. Tuommonen 5 dl kulho voisi olla sopiva tarjoilukulhoksi ja pienemmät jälkiruokakulhoiksi tai vaikka sokerikkona. (Kuvat täältä.)


Ja sitten koko perheen toiveita, nämäkin kyllä tällä kertaa liittyy keittiöpuuhiin. Noh, onhan isosta kattilasta hyötyä meille kaikille.

1. 5 litran kattila. On muutamia ruokia (esimerkiksi kaalilaatikko), joitten tekemiseen 3 litran kattilat on liian pieniä. Isompi kattila ois siis tarpeen. Kuva Prisman verkkokaupasta.

2. Lisää Savonia -aterimia. Nuita samoja meillä on jo, mutta enempikin mahtuis. Kuva Iittalan verkkoakupasta.

3. Paistinpannu. Tai oikeastaan tarkemmin ottaen paistokasari. Ottaisin muuten mielelläni vastaan vinkkejä hyvistä, oikeasti kestävitä paistokasareista. Nykyinen pannu on ollut käytössä noin 2 vuotta, ja siitä on jo pinnoite mennyt pilalle. Kuvassa Fiskarsin Kovanaama lasikannella.

Nyt kun aloitin jouluaiheiset postaukset tällaisella materialistisella postauksella, syntyy varmaan vähän vääristynyt kuva meiän joulunvietosta. Kirjoittelen vielä tällä viikolla (jos vaan aika riittää) tarkemmin meidän jouluperinteistä ja siitä miten joulu näkyy sisustuksessa.

Mulle iski flunssa ja lapsetkin sairastaa. Pikkuveljelle tuli taas korvatulehdus, monta viikkoa hän ehtikin olla räkäinen. Miksi ihmeessä äiti ja lapset sairastaa yhtä aikaa?! Ois niiiin helpottavaa laittaa lapset hoitoon ja sairastaa yksinään kotona. Vaan ei.... Koulutehtävissäkin deadlinet lähestyy, joten puuhaa riittää. Kolmisen viikkoa vielä koulua, sitten joululomalle!

maanantai 21. marraskuuta 2016

Mitä mun käsilaukku kätkee sisälleen?

Blogeissa on viime aikoin kurkisteltu äitien käsilaukkuihin, kun Tehtävänimikkeenä Laura -blogista lähti käsilaukkuhaaste liikkeelle. Aattelinpa iteki tarttua haasteeseen, ihan vaan siks kun oon tykännyt lukea iteki niitä postauksia :D

Mulla on käytössä nahkainen "yli olan -laukku," jossa kulkee niin mun kuin lastenkin tavarat. Ja on sielä myös myslipatukka miehen matalien sokereitten varalle. Ostin tuon laukun mulle itselleni synttärilahjaksi vuosi sitten, ja laukku on kyllä ollut mieleinen. Tosin se tuntuu välillä vähän turhan pieneltä (joskus sielä on näitten tavaroitten lisäksi varavaatteita lapsille enemmänkin). Etsin laukkua pitkään ja tuntui tosi vaikealta löytää sellaista laukkua, joka täyttäisi kaikki mun kriteerit. Niitä oli siis musta väri, sopiva koko, materiaalina nahka, pitkä säädettävä hihna ja simppeli ulkonäkö. Lopulta päädyin tuohon The Monten laukkuun, ostin sen paikallisesta laukkukaupasta. Kaipaisin muuten vinkkejä tuollaisen nahkalaukun hoitoon, millä aineella laukkua kannattaisi käsitellä?


Otin nämä kuvat yhtenä arkipäivänä viime viikolla, kuvissa on kaikki mitä laukusta löytyi sillä hetkellä, mahdollisimman todenmukainen tilanne. Tästä haasteesta oli sekin hyöty, että mun tuli samalla siivottua laukku. Nakkelin nääs kuitit ja roskat roskiin kuvien oton jälkeen. ;)



Mun laukku sisältää siis perinteiset lasten jutut; vaippoja, kosteuspyyhkeitä, varaboxerit isoveljelle ja viihdykettä haastavien hetkien varalle (karkkilaatikko, pikkuinen pöllöpehmolelu ja pikkuauto). Lisäksi laukussa on tietysti mun omia juttuja eli purkkaa, lompakko ja pussukka, jossa on siteitä yms hygieniajuttuja. Pikkulusikat eivät päässeet jatkoon, varsinkin kun olivat likaisia ;) Silloin kun pikkuveli oli pienempi, kuskailin aina mukana lusikkaa ja hedelmäsosetta, mutta nykyään sille ei enää oo tarvetta. Jäin miettimään itsekseni, että miksköhän mun laukussa on korvatulppia, varmaan jonkun meluisen hetken varalle :O Laitoin takas laukkuun ne, kun ne mahtuu pieneen tilaan ja voi olla tarpeelliset joskus reissussa.

Yllättävän pieni määrä roskia löytyi laukun pohjalta, taisin pari päivää aikaisemmin onkia kasan ruttuisia kuitteja laukun uumenista. Sillä hetkellä en muistanut tätä blogeissa kiertävää haastetta lainkaan.

Maanantaista on näköjään tullut mun postauspäivä, joten toivottelenpa teille taas mukavaa alkanutta viikkoa. Sain tälle viikolle ajan ct-kuvaukseen, mutta pääsen kuuleman tulokset vasta ensi viikolla.

Onko sulla erilliset laukut omille ja lasten tavaroille vai yksi yhteinen kassi, niin kuin mulla?

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Osteotomiakontrolli taas takana

Heissan! Aattelin tulla kirjottelemaan pikaisesti eilisestä osteotomiakontrollista. Mainitsin maanantaina instagramissa ja viikonloppuna useille ystäville tuosta kontrollista ja siitä miten paljon sitä odotin, joten on kai parempi jotenkin infota kontrollin "tuloksista" :D

Edellisen kerran kävin kontrollissa 20.9 ja silloin sain mukaani Exogen-laitteen, joka ultraäänen avulla edistää luun solutuotantoa ja siten nopeuttaa luutumista. Täältä löysin tarkempaa tietoa tuosta laitteesta, ja selvisi myös, että noin 90% käyttäjistä tuo hoito nopeuttaa luutumista. Noh, taidan harmikseni kuulua siihen 10% pieneen joukkoon.

Eilen otettiin uudet röntgenkuvat, joista ilmeni että luutumista on tapahtunutut, mutta hitaasti. Lääkäri laittoi lähetteen ct-kuvaukseen eli tietokonetomografiakuvaukseen, josta näkee paremmin tuon polven tilanteen ja reisiluun luutumistilanteen. Nyt odottelen sitä aikaa kuvaukseen, ja sitten odottelen kuvauspäivän jälkeistä tiistaita, jolloin voin mennä käymään kirurgian polilla tapaamassa lääkäriä. Voin kuulemma tulla siihen aikaan kun itselle sopii, mutta pitänee varata hyvät eväät mukaan kun ei tiiä kuin kauan joutuu oottelemaan, että lääkärillä on aikaa ottaa vastaan. :D

 Mulla on viimeisen reilun kuukauden ajan ollut polvi tosi kipeänä, ei niinkään tuo reisiluun katkaisukohta polven yläpuolella. Lääkäri eilen sanoi, että kipu johtuu polven käyttämättömyydestä. En oo voinut viimeisen puolen vuoden aikana käyttää polvea kunnolla, joten se on menettänyt rasituskestävyyttään. Jospa palautuu ajan kans kunnolla!

Tsemppaustaulukko, johon merkitsen kuntopyöräilyt. Tavoite ois 2 pyöräilykertaa /päivä, yhteensä vähintään 20min. Tein taulukon vasta tiistaina, joten maanantaille tuli heti punaista :D
Ct-kuvauksen tulos ratkaisee jatkon. Jos luutumista on tapahtunut riittävästi, voin ottaa tulehduskipulääkkeet taas käyttöön ja niiden avulla (ehkä) rasittaa polvea enemmän. Jos taas luutuminen on liian vähäistä, joudun uuteen leikkaukseen, jossa laitetaan ydinnaula luun sisälle. Ugh, toivottavasti vältyn siltä!

Nyt erään joululahjaompeluksen kimppuun, jospa saisin sitä taas vähän eteenpäin.

maanantai 14. marraskuuta 2016

Jauhelihapasteijoita pikkujouluun

Me vietettiin kaveriporukan pikkujouluja viime viikonloppuna. Tarjoilut hoidetaan perinteisesti nyyttäreillä, eli jokainen tuo jotain syötävää tullessaan. Lupasin leipoa jauhelihapasteijoita, kun ajattelin niitten olevan sopivia vaikka yöpalana, semmonen illanvietto kun tuntuu aina venyvän yön puolelle. Syynä tähän lienee se, että on mukava viettää aikaa aikuisten kesken. Ja se, ettei oo viime vuoden pikkujoulun jälkeen nähtyt niitä ystäviä. Kiitos mukavasta illasta teille kaikille, jotka olitte mukana! Luulen, että joku saattaa lukea tätä blogiakin.

Käytin pasteijoissa taikinana kaupan valmista lehtitaikinaa, kaulin levyjä vaan hieman ohuemmiksi. Taikinan ois toki voinu tehä itekki, mutta en jaksanu! :D Täytteeksi tein jauhelihasta ja riisistä täytteen, johon laitoin siis jauhelihaa, riisiä, (yllätys yllätys!), sipulia, creme fraishea, mausteita ja raakaa kanamunaa. Sitten vaan täytteet neliömallisen taikinalevyn yhteen kulmaan suunnilleen kolmion mallisesti, ja käännetään toinen reuna täytteen päälle ja nipistellään reunat yhteen. Lopuksi voidellaan pasteijat kananmunalla ja paistetaan 225 asteessa noin 15 minuuttia.


 Sitten nautiskellaan! Tein niin ison määrän, että niitä riitti pikkujoulun lisäksi myös mummulaan jääville ja vielä meille kotiin asti kuskattaviksi. Herkkua oli lämpimän teen kans vielä seuraavana päivänäkin (jolloin muistin kuvankin napata).

Kun ei osaa tarttua mihinkään

Mun päässä pyörii just nyt paljon asioita, niin ompeluprojekteja kuin koulutehtäviäkin. Tuntuu, että en osaa tarttua mihinkään juttuun kunnolla. Pitäisi kuntoilla aktiivisemmin, ommella, tehdä koulutehtäviä, opiskella englantia, siivota (onneks avustaja tekee sen suurimmaks osin) ja olla iltaisin lasten kans aktiivisemmin läsnä kun he ovat kotona. Pään sisällä on paljon tavoitteita, pitäisi kai höllätä vähän. En vain osaa luopua ompeluharrastuksestakaan kun se tuo niin paljon iloakin.

Muutama viikko sitten aattelin, että mulla on niin paljon aikaa, että voisin ommella tai tehdä itse jollain muulla tekniikalla osan joululahjoista. Ja niin aion kyllä tehdä kun tarvikkeetkin on jo hankittu, vaikka viime viikolla alkoi muutama uus koulukurssi ja tehtäviä on nyt taas ihan riittämiin.

Mieheni kuvaamia jääkukkia vanhan kodin parvekelasissa. Kuva muutaman vuoden takaa.

Kipu vie voimia, ja sekottaa päätä. Ootan tosi innolla huomisen osteotomiakontrollia, ja toivon todella, että reisiluu ois nyt luutunut riittävän hyvin.  Voisin taas ottaa muun muassa Pronaxenin käyttöön ja voisin nauttia kivuttomammista hetkistä. Tällä hetkellä mulla ei oo kipulääkevalikoimassa oikeestaan muuta kuin Panadol, koska tulehduskipulääkkeitä ei saa luutumisen aikana käyttää. Panadol ei valitettavasti tuo mitään helpotusta kipuun, sama kun leipää söis.

Tämmösiä hieman sekalaisia mietteitä tänä maanantaina. En halua, että täältä mun blogista välittyisi semmonen "kaikki on aina täydellistä" mielikuva, mutta en toisaalta haluaisi valittaakaan. Ymmärrätteköhän mitä ajan takaa.

Toivottavasti sun viikosta tulee mukava!

maanantai 7. marraskuuta 2016

Hotelliloma kotikaupungissa - kaksin

Arkeen tarvitaan silloin tällöin pieniä hengähdystaukoja ja parisuhde vaatii rauhallisia, yhteisiä hetkiä. Tai ainakin mää tarvin, miehestä en tiiä! ;) Me otettiin semmonen hengähdystauko perjantaina. Repästiin oikeen kunnolla ja varattiin hotelli omasta kotikaupungista. Mitä sitä nyt turhia kuluttamaan aikaa ja rahaa matkustamiseen. Saatiin siis viettää rauhallinen ilta ja nukkua oikein kunnolla. Meiän lapset on aika hyviä nukkujia, mutta kyllä kunnon yöunet ja varsinki se valmiiks tehty hotelliaamupala kelpaa meille sillon tällön. Pojat meni mun siskolle eli Isoveljen kummitätille yökylään ja heillä oli ollu tosi hauskaa. Isoveli oli niiiin mielissään kun pääsi kummitätille yökylään, eikä häntä harmittanut yhtään vaikka piti ottaa Pikkuveli mukaan.

Oltiin suunniteltu pientä parisuhdelomaa syksylle, kun meillä on marraskuussa 5-vuotishääpäiväkin. No, lopulta päädyttiin viettämään lomaa jo nyt, kun saatiin lapsille helposti hoitaja. Ja mulla oli synttäritki eilen :D Asiasta toiseen, muistan ku joskus justjust parikymppisenä aattelin, että kyllä sit ku on 27, on tosi aikuinen. No haha, ei oo! ;)

Käytiin perjantaina viemässä lapset mun siskon luo ja mentiin samantien Cafe Roosteriin syömään. Valittiin tuo paikka, kun tiedettiin saavamme hyvää ruokaa sieltä. Cafe Rooster on siis myös ravintola, ja sinne kannattaa tehä pöytävaraus. Varsinki jos on illalla menossa, on sen verran suosittu paikka! Ruoka-annos oli valitettavasti niin iso, ettei jälkkärikakulle jäänyt tilaa, pitänee joskus mennä ihan vaan kahville, oli sen verran maukkaan näköisiä kakkuja vitriinissä. Kahvila-ravintola on ihanassa vanhassa rakennuksessa, tosi nätisti sisustettu ja otettu huomioon rakennuksen tyyli. Harmi ku en muistanu ottaa mitään kuvia! Mulla oli pyörätuoli käytössä ku jouduttiin jättää auto vähän kauemmaks. Rakennuksen takaa pääsee hissillä sisään, ihan vaan tiedoks muille pyörätuolin käyttäjille. Niin, ja Cafe Roosterissa saa muuten opiskelija-alennusta.

Mahat pullollaan burgereista siirryttiin hotellille. Olin varannu meille ihan perustasosen huoneen uudesta (vai onko se enää uus?) Lapland Hotels Oulusta. Tuon hotellin tiloissa on ennen ollut Holiday Inn, ja tilat on remontoitu tosi hienoiksi. Sisustus oli tosi hieno, aulassa oli paljon kynttilälyhtyjä ja hotellihuoneessa muun muassa sängyn yläpuolella poronsarvet, jotka ei näköjään näy kokonaan tuossa kuvassa :D



Ja aamupala, se oli kyllä tosi huippu! Kuvien ottaminen unohtui, vain eka satsi tallentui puhelimeen. Harmi kun vasta lopuksi huomattiin, että sieltä ois voinu tilata itelle just paistetun munakkaan, savuporomunakasta maistetaan siis seuraavalla kerralla ;) Mehän ois voitu tulla kotiin yöksi kun lapset meni hoitoon, mut haluttiin just valmiiks tehdyn aamupalan takia mennä hotelliin. Alkuperäinen suunnitelma kun oli ollut että, lapset on kotona yön ja hoitaja tulee tänne. Ja kannatti kyllä käydä hotellissa yö, tunnelma tuolla Lapland Hotelsissa oli tosi rauhallinen ja palvelu hyvää.


Tämän postauksen kuvat on napsittu puhelimella, koska en todellakaan jaksanu raahata oikeaa kameraa mukana. Jospa kuitenkin jotain selvää saa, vaikka melkosta pikselimössöä nuo on :S Hotelliyö ja kaikki ruuat maksettiin ihan ite, kirjottelen näitä ihan vaan omasta tahdosta vaikka toki mulle ois kelvannu blogiyhteistyönä esimerkiks tuo hotellimajoitus ;)

Tämmönen pieni loma piristi kyllä, jospa jaksettais alkaneella viikolla taas hieman paremmin pyörittää arkea. Ja jatketaan iltojen viettämistä entiseen tapaan eli istutaan vierekkäin sohvalla ja dataillaan omilla koneilla (tai sit mulla ei oo konetta mut mää vahdin kannustan, kun mies tekee diplomityötään)

Miten te vietätte parisuhdeaikaa?