Kaksplus.fi

lauantai 31. joulukuuta 2016

Uuden vuoden illan ajatuksia

Fiilis on haikea, joulu on ohi ja arki alkaa taas. Mennyt joulu oli ihana, juuri sellainen kuin olin odottanutkin. Joulupäivänä ja tapaninpäivänä kärsin tosin lääkkeiden sivuvaikutuksista (kevyt pahoinvointi, väsymys, pään sekavuus) kun vaihdoin hieman miedompaan lääkkeeseen, joka sekin oli kyllä kolmiolääke. Lasten ilo joulupukista ja joululahjoista oli mainiota katseltavaa, varsinkin Pikkuveli innostui oikein todenteolla hihkumaan jokaisen lahjan kohdalla. Meillä on ollut ihanan rauhallinen viikko kun mies piti isyysvapaita tässä väliviikolla. Kuten kuvista näkyy, viime aikoina on pelattu paljon lautapelejä.


Kokonainen vuosi on taas kulunut, hurjaa! Lapset on taas vuoden vanhempia ja mullakin kolmekymppiä alkaa uhkaavasti lähestyä. :D Onneks tässä on vielä muutama vuosi aikaa totutella siihen, että on jo aikuinen! Lasten kasvustahan ajan kulumisen huomaa parhaiten, meiän esikoisesta on tullut jo niin iso poika etten voi millään uskoa että hän tosiaan on meiän poika ;)

Tämä vuosi 2016 on ollut aika erilainen kuin vuosi 2015; oon opiskellut ja lapset ovat olleet hoidossa, oon ollut kahdessa isossa leikkauksessa ja mulla on ollut aika paljon ompeluaikaa ja -intoa. Ihan vaan muutamia mainitakseni. Toivottavasti ens vuodesta tulee parempi, vaikka on tämä vuosi leikkauksia lukuunottamatta ollut ihan hyvä.


Valitettavasti vuoden loppua kohti bloggausinto on hiipunut. Mulla ei vaan oo innostusta tulla kirjoittelemaan, vaikka mielessä jonkun verran aiheita pyöriikin. En oo jaksanut asiasta hirviästi ressata, koska tää blogi on mulle vaan harrastus, ja haluan tämän pysyvän hyvän mielen harrastuksena. Toisaalta, mielessä monesti ilahtaa ajatus "pitäisi postata, edellisestä postauksesta on jo viikko aikaa." En kuitenkaan haluaisi postata pelkästään siksi, että on "pakko."

Nyt kai kuuluisi postata kooste menneestä vuodesta ja tehdä hienoja lupauksia siitä, miten aion olla parempi ihminen ensi vuonna. Molemmat jää tekemättä - en jaksa tehdä kuvakoostetta, enkä ole koskaan ennenkään tehnyt uudenvuodenlupauksia.

Hyvää alkavaa vuotta kaikille, toivotaan että siitä tulee edellistä parempi!

torstai 22. joulukuuta 2016

Elämä on tosiaan raitoja täynnä

Ootte varmaan huomannut tuossa mun blogin bannerissa olevan lausahduksen "Elämä on raitoja täynnä." Maailmassa on paljon raidallisia esineitä ja asioita, mutta ajattelen että elämä on raitoja; väliin tulee tummia, vaaleita ja värikkäitä raitoja. Onneksi ne raidat vaihtelee niin, että pitkään ei yleensä ole tummia raitoja, vaan väliin tulee värikkäitä ja vaaleita raitoja piristämään.

Tällä hetkellä mun elämä on tummia ja synkkiä raitoja, jotka tulee kivusta ja niiden sivuvaikutuksista. Onneksi sinne väliin mahtuu myös värikkäitä raitoja. Lapset ja heidän ilo muodostaa ne. On niin mahtava seurata lasten iloa ja touhua, vaikka ei itse pystyisikään osallistua siihen kovin kummoisesti. Eilen illalla makoilin sohvalla ja seurailin siitä lasten touhuja samalla kun mies piti palaveria skypessä. Lapset istuivat keittiön pöydän ääressä rakentamassa palapelejä (pienempi tosin vain rikkoi palapelin paloja ja koitti väkisin liittää niitä yhteen). Ihmettelin siinä että miten nuo lapset voikin olla noin ihania! <3 Sitten nukahdin sohvalle pieneksi hetkeksi ja lapset touhusivat mitä lie ;)



Viime päivien aikana oon opetellut tankkaamaan hyvää oloa ja iloista mieltä silloin kun on ollut hyvä olo, ja selviän sitten paremmin kun kipeä hetki tulee. Nautin niistä värikkäistä raidoista silloin kun elämä niitä tuo eteen. Haluaisin muistaa ne värikkäämmät onnen hetket silloin kun lapset kiukuttelee tai on muuten hankalaa, mutta valitettavasti elämä ei aina mene niin.

Nyt suljen tietokoneen ja siirryn pakkaamaan, jotta huomenna päästään lähtemään kohti lasten mummilaa. Oikeastaan otan ensiksi pienet päiväunet, koska nyt koti on niin ihanan hiljainen lasten ollessa vielä päivähoidossa.

Nauti sinäkin joulusta, yritä muistaa olla stressaamatta tai vaatimatta itseltäsi tai muilta liikaa. <3

Postia joulupukille, osa 3

Joulukiireitten ja toipumisen keskellä huomasin että viimeinen osa tästä "postia joulupukille" -sarjasta oli unohtunut postata. No, korjataanpa tilanne viime hetkillä ;) Voihan sielä olla vielä joku lukija, joka tuskailee miehen lahjan kans... :D



1. Uusi lautapeli ilahduttaa ainakin mun miestä varmasti. Tämä uus pyöräilyaiheinen peli onkin kääritty pakettiin, tosin mies osti sen itse itselleen (tai siis omien sanojensa mukaan se on koko perheen paketti) ;) Kuva lautapelit.fi -sivustolta.

2. Kirja on varmaan aika varma valinta, jos vaan mies sattuu olemaan semmosta tyyppiä että tykkää lukemisesta. Mää joskus ostin miehelle lahjaksi uusimman Remeksen kirjan, mutta koska hän ei ehtinyt parin seuraavan vuoden aikana lukemaan sitä, jätin kirjalahjat jatkossa ostamatta. Tämä on tässä kollaasissa mukana muistuttamassa, että jollekin kirja voi olla ihan hyvä vaihtoehto. Kuvan lainasin taas kerran Prisman verkkokaupasta

3. Sykekello / juoksukello. Tämmönen tai joku vastaava ois varmaan miehelle mieleinen, en varmastikaan osaisi ostaa just mieleistä mallia itsekseni yllätyksenä joten mies pitäisi ottaa mukaan ostoksille.. Kuvassa Polar M400, kuva lainattu Polar:lta.

4. Urheilukellon tilalta "normaali" kello voisi olla kans hyvä valinta pukinkonttiin miehelle. Näitähän löytyy vaikka monen tyylisiä, on rennompia ja juhlavampia. Tässä Fossil -merkkinen kello, jota myy ainakin Kultajousi.

Semmosia ajatuksia mulla oli tänä vuonna, kun pohdin miehen joululahjaa. Lopulta näistä ei toteutunut muuta kuin tuo peli, ja senkin mies tosiaan tilasi itse. Täälä ollaan jo aika lailla joulutunnelmissa, sain just äsken paketoitua viimeisenkin joululahjan. Ihana tunne, nyt saa joulu tulla. 

Mulla on viime päivinä fiilis vaihdellut tosi paljon, riippuen siitä kuinka kipiä oon ollut. Onnekseni kivut on vähentyny päivä päivältä, huomaan sen erityisesti tuon lonkan kohdalla. Iltaisin yleensä oon kipiämpi ja väsyneempi, silloin meinaa epätoivo iskeä. Onneksi päivät on kuitenkin pääsääntöisesti ollut iltoja parempia. Kyllä tästä vielä noustaan! 

perjantai 16. joulukuuta 2016

Onnenmurusia

Näin sairastaessa tai siis leikkauksesta toipuessa tuntuu, että ajatukset pyörii koko ajan vain oman navan ja kipujen ympärillä, mikä on tietysti aika ymmärrettävääkin. Omaa mieltä piristääkseni pohdin hetken aikaa niitä asioita, jotka ovat tällä hetkellä hyvin ja joista iloitsen.

Tässä muutamia onnenmurusia:

1. Lapset ovat terveitä ja Pikkuveljen eilinen korvien putkitus sujui hyvin.

2. Saan rauhassa viettää sairaslomapäiviä, vaikka eihän mulla oikeestaan mitään sairaslomaa ole mutta pitkä joululoma onneksi on. Yks koulutehtävä ja ompelemattomat joululahjat kyllä yrittää muistuttaa olemassa olostaan, mutta en mieti niitä nyt.

3. Kohta on joulu, siis oikiasti ihan kohta! Sitten saadaan koko perheellä viettää aikaa yhdessä ja herkutella. Aion ostaa ainakin herkullisia juustoja, hyvää ruisleipää ja kylmäsavulohta. Nam nam!

4. Mulla on ihania siskoja, jotka on luvannut auttaa mua nyt kun tarvin arjessa enemmän apua kuin normaalisti. Kiitos ihanat! <3

5. Tänään on perjantai. Mihin ihmeeseen tämä viikko taas hurahti?!

Tuon kun muistaisi aina hankalallakin hetkellä.

torstai 15. joulukuuta 2016

Pikaisia kuulumisia

Pääsin jo eilen eli keskiviikkona kotiin sairaalasta. Osastolla oli niin täyttä ja uusille potilaille piti saada tilaa, joten sain reseptin ekstravahvaan lääkkeeseen ja käskyn siirtyä kotiin toipumaan.

Leikkaus tehtiin tosiaan maanantaina. Tällä kertaa toimenpide tehtiin nukutuksessa, josta herätessä kipu iski nopeasti vasten kasvoja ja maanantai-ilta menikin kipulääkehuuruissa nukkuessa. Lääkäri kävi seuraavana aamuna ja kertoi, ettei luutumista ollut tapahtunut lähes ollenkaan, joten oli hyvä että leikattiin. Nyt toivotaan että luusiirteen avulla reisiluu alkaisi vihdoin luutumaan kunnolla.

Mulla on siis tällä hetkellä kaks kipeää kohtaa kropassa ja kaks haavaa paranneltavana. Lonkassa, josta otettiin luuta reiteen, on noin 4 cm pitkä haava. Lonkka on tosi kipeä. Sitten on tietysti se varsinainen haava reidessä, joka on noin 20 cm pitkä. Tällä hetkellä saan varata maksimissaan puolella painolla leikatulle jalalle, ja noin 6 viikon kuluttua on seuraava kontrolliröntgen.

Nyt on pojille samisteluhousut, jes! Made in Finland

Oon ihan sekasin vahvoista kipulääkkeistä, sormet ei tahdo millään totella mua kun kirjotan tätä tietokoneella. Pikkuveljelle laitettiin tänään korviin putket, onneks mun äiti pääsi käyttämään pojan sielä kun minusta ei ollut nyt hoivaajaksi pienelle. Tuntui tosi pahalta, kun Pikkuveli aamulla iloisena lähti mummin kanssa sairaalalle, enkä itse voinut lähteä mukaan. Toimenpide oli kuulemma mennyt hyvin ja poika oli ollut reipas. Jospa korvatulehdukset jää nyt taakse, niin ettei pienen tarvi enää kärsiä kivusta eikä tartte antaa antibiootteja enempää. Kohta he tulevat kotiin, joten saan taas pienen murun kainaloon köllöttelykaveriksi, sitä oon koko päivän ootellut. <3 Pikkuveli oli muuten ollut mun sairaalapäivien aikana hoidossakin vähän normaalia kiukkuisempi, ilmeisesti reagoi vähän siihen ettei äiti ollut kotona. Onneks pääsin nopiasti kotiin takasin lasten luo!

maanantai 12. joulukuuta 2016

Kuvia joulukodista

On mulla vaan ihana mies! Kuvasi mun mieliksi ihanan jouluilmeen saanutta kotia, vaikka aluksi vähän hymähtelikin mun jutuille. Tässäpä näitä kuvia nyt on, ihania muistoja itellekin. Isoveli kirjotti joulupukille kirjeen, hänellä ei ollut kuin yksi toive. On mahtavaa, että hän osaa jo itse kirjottaa, eikä se haittaa vaikka 3 vuotiaalla menee vielä välillä kirjaimet vähän väärinpäin. Ihana kirje siitä tuli <3








Mukavaa joulun odotusta jokaiselle! Muistakaa nauttia ihanista, tunnelmallisista hetkistä.

Ps. Tämä on ensimmäinen postaus, jonka julkaisin ajastettuna. Jännittää vähän osaanko käyttää tuota toimintoa oikein.

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Mitä mielessä liikkuu?

Kiireinen viikko ja viikonloppu ollut, ei voi kieltää. Perjantaina sain kuulla, että huomena eli maanantaina tehdään luudutusleikkaus, sain nimittäin peruutusajan. Tässä nyt vähän niitä ajatuksia, mitä mielessä on viime päivinä ja hetkinä liikkunut.

- Tuleekohan mulle taas pahoinvointia leikkauksen jälkeen? Viimeks oksennin lopulta ja sitten onneks helpotti pahoinvointi
- Haluaisinko tällä kertaa toimenpiteen ajaksi nukutuksen vai spinaalipuudutuksen?
- Tuleekohan spinaalipuudutuksesta taas kauhea päänsärky? Sitä(kään) en halua kokea uudestaan.
- Kuka vie mut aamulla sairaalalle? Jos mies vie mut, niin kuka hoitaa sillon aikana lapsia kotona? Vai herätetäänkö lapset vähän normaalia aikasemmin ja otetaan aamulla ajelulle mukaan?
- Mitä tartten mukaan osastolle? Puhtaat vaatteet kotiutumispäivälle ainakin ja jotain lukemista leikkauksen odotteluajalle. Ja hygieniatarvikkeet myös.
- Saanko lisää avustajatunteja leikkauksen jälkeiselle ajalle?


- Pikkuveljen korvienputkituskin on ens viikolla, mitenköhän se sujuu ilman äitiä? Onneks mummi on luvannut viedä lapsen sairaalalle ja olla tukena ja turvana. Ihana mummi! <3
- Mitenköhän lapset pärjää kotona ilman äitiä? (Varmasti hyvin, koska heillä on niin mahtava isi! <3)
- Jaksaisinko ottaa tietokoneen mukaan osastolle? Yks koulutehtävä pitää vielä tehdä, onneksi palautuspäivään on vielä aikaa.
- Mitä kaikkia jouluvalmisteluita vielä pitää tehdä ennen joulua? Ainakin joulukortit vihdoin postiin, ne kun on lojunut valmiina jo useamman viikon mutta ei oo vielä postitettu!
- Pitäisiköhän lähteä vielä ruokaostoksille? Saisin iltapalaksi jotain hyvää tankattavaa ja ens viikolle ruokaa perheelle. Mitäköhän ne haluaa syyä täälä?

Muun muassa tällaisia ajatuksia mielessä pyörii. Koti saatiin tänään laitettua joulukuntoon, kun aamupäivällä koristeltiin joulukuusi. Kyllä oli muuten lapset mielissään! Saisinkohan houkuteltua miehen ottamaan muutaman kuvan joulukodista, voisin tehdä niistä pienen postauksen.

tiistai 6. joulukuuta 2016

Postia joulupukille, osa 2

Aika kuluu niin hurjaa vauhtia etten ehdi totetuttamaan kaikkia niitä postauksia, joita oon suunnitellut. Yritän saada tehtyä koulutehtävät mahdollisimman pian pois alta, ettei tuleva leikkaus häiritsisi opiskelua. Toisaalta jouluunkin pitäisi valmistautua, joten blogi jää väkisin vähemmälle. No, tässäpä nyt kuitenkin kakkososa eli lasten lahjatoiveita "Postia joulupukille" -sarjaan.

Isoveli täyttää jouluna jo 4-vuotta, joten näistä lahjatoiveista voi ottaa vinkkiä suunnilleen sen ikäiselle lahjaa hankkiessa. Mainitsenpa vielä, että tämä lista on mun itseni kokoama, mutta uskoisin pojan tykkäävän näistä jutuista ;)


1. Kimble olisi mukava koko perheen yhteinen peli, jota Isovelikin osaisi pienen opettelun jälkeen pelata. Kuva lainattu Prisman verkkokaupasta.

2. Isoveli on kuluneen syksyn aikana oppinut lukemaan. Hän tahtoisi usein itse lukea, sen sijaan että joku aikuinen lukee hänelle kirjaa. Suhteellisen hyvin lukeminen sujuu ihan tavallisestakin kirjasta, mutta ajattelin että tavutettu kirja voisi olla mukava tähän alkuvaiheeseen. Sen avulla poika voisi oikein kunnolla innostua itse lukemaan kirjoja. Lainasin tuon Tatu ja Patu -kirjan kuvan Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta.

3. Merinovillainen aluskerrasto Isoveljeltä puuttuu. Se olisi mahtava lisälämmike kylmille pakkaspäiville, ja sopisi talvella myös pyjamaksi. Kuvassa Polarn o Pyretin merinovillahousut ja -paita.

4. Kasvava poika tarvitsee myös tavallisia yövaatteita. Kuvassa Polarn o Pyretin pyjama.

5. Ajattelimme hankkia tänä talvena Isoveljelle ensimmäiset sukset, jotta hän pääsee harjoittelemaan hiihtämistä. Suksissa pitää kuitenkin olla oikeat monot, ei siis osteta mitään tavallisiin kenkiin kiinnitettäviä suksia. Kuva lainattu XXL:n sivuilta.

Pikkuveli puolestaan ei vielä oikein ymmärrä joulusta, mutta osaa varmasti iloita lahjoista. Hänelle oli hieman vaikeampi pohtia lahjoja. Laitoin tähän kollaasiin nuita Brion junaradan osia, mutta ne voisivat yhtä lailla sopia Isoveljen kollaasiin.



1. Papun paikkalegginsit, koska Isoveljelläkin on samanlaiset. Koko 86/92 on varmasti sopiva, Pikkuveli kun on kovin lyhytjalkainen. Tämä toive on puhtaasti äidin toive, poika varmasti selviää ilmankin ;) Kuva Weecosilta.

2. Soiva tuutulaulukirja ilahduttaisi Pikkuveljeä varmasti. Meillä on yksi soiva laulukirja, ja sitä hän kuuntelee paljon. Kuva on lainattu Prisman verkkokaupasta. Tonttu vinkkasi, että tämä toive on kuultu.

3. Matala muumilautanen, ettei tarvitsisi tapella siitä yhdestä ainoasta lautasesta Isoveljen kans. Kuva Prisman verkkokaupasta.

4. Laajennussetti Brion junarataan. Meillä ei ole yhtään risteyspalaa, joten ne tulisi tosi tarpeeseen. Junarataleikit on tosi huippuja niin pienen kuin isommankin pojan mielestä, ja isikin viihtyy siinä puuhassa. Kuva Briolta.

5. Miina ja Manu-kirjat on myös ollut suosittuja kuluneen syksyn aikana, joten niitä voisi hankkia lisää. Meillä on vain Maatilalla ja Pyöräilemässä -kirjat, joten mikä muu tahansa olisi oikein toivottu! Kuvan lainasin jälleen Prisman verkkokaupasta.

Yritin keksiä muitakin toiveita kuin leluja, vaikka lelut toki on varmasti mieleisiä. Isoveli on tainnut puhua ainakin tukkirekasta. Nyt me jatketaan itsenäisyyspäivän viettoa, illalla ajellaan kotiin.

Ps. Kuulin tänään että mulla on yli kuukauden joululoma, kelpaa kyllä aivan mainiosti tähän elämän tilanteeseen!