Kaksplus.fi

tiistai 17. tammikuuta 2017

Nukkumisjärjestelyt lapsiperheessä

Nukkuminen ja uni noin ylipäätään taitaa olla sellaisia aiheita, joita käsitellään jokaisessa lapsiperheessä jossain vaiheessa. Tärkeintä tietenkin olisi, että kaikille löytyisi hyvä paikka nukkua, ja että jokainen perheenjäsen saisi riittävästi unta tulevan päivän touhuja varten. Aina asiat ei valitettavasti ole ihan näin hyvin, ja senhän me kaikki äidit tiedämmekin! Eilen kirjoitinkin lyhyesti siitä, miten meillä on viime viikkoina taisteltu 2-vuotiaan kans nukkumispaikasta. Nyt ajattelin kuitenkin avata tätä nukkumisasiaa vähän tarkemmin.

Alkuun taitaa olla paikallaan pieni info siitä, miten meillä on nukuttu. Esikoinen nukkui aikoinaan noin 7 kk ikään asti perhepedissä, ja siirtyi sen jälkeen omaan pinnasänkyyn, joka sijaitsi kuitenkin vanhempien makuuhuoneessa aivan sängyn vieressä. Siirto tapahtui (muistaakseni) suht helposti. Noin 1v 10kk iässä esikoinen siirtyi "isojen poikien sänkyyn" lastenhuoneeseen ja nukkui siellä noin pari kuukautta. Pikkuveljen syntymän aikoihin tuli vähän takapakkia ja esikoinen siirtyi muutamaksi kuukaudeksi nukkumaan taas perhepetiin :D Myöhemmin oma sänky siirrettiin vanhempien makuuhuoneeseen ja siitä taas takaisin lastenhuoneeseen. Nyt esikoinen eli Isoveli nukkuu lastenhuoneessa yksin omassa sängyssään, mutta tulee välillä kesken yön meiän sänkyyn nukkumaan, kun näkee pahaa unta. Annamme hänen tulla, koska hän kokee olonsa turvattomaksi yöllä omassa sängyssään. Jossain vaiheessa voisi kokeilla rauhoitella lasta ja peitellä hänet sitten takaisin omaan sänkyyn, mutta sen aika ei ole vielä.


Pikkuveljen kohdalla nukkumiskuvio on mennyt aika samalla tavalla kuin Isoveljellä, tosin hän nukkuu edelleenkin pinnasängyssä vanhempien makuuhuoneessa. Emme ole jaksaneet siirtää häntä vielä lastenhuoneeseen, koska heräilyjä on melkein joka yö. On vaan niin paljon helpompi ja mukavampi rauhoitella lapsi kun hän on aivan vieressä eikä tarvitse lähteä toiseen huoneeseen toiselle puolelle taloa.

Molemmat lapset ovat olleet oikeastaan aina hyviä nukkujia, ja he nukahtavat helposti itsekseen (tai pienellä nukuttamisella). Tuolla nukuttamisella tarkoitan sitä, että aikuinen makoilee pienen hetken lapsen sängyn vieressä omallä sängyllään ja tarvittaessa silittää tai hyräilee pienen hetken. Itse yritän yleensä nousta ylös jo ennen kuin lapsi on täydessä unessa. Isoveljeä ei ole tarvinnut nukuttaa enää sen jälkeen kun hän siirtyi isompien lasten sänkyyn.

Tämän hetkinen nukkumisongelmamme koskee oikeastaan vain Pikkuveljeä. Tarkemmin sanottuna sitä, missä hän alkaa nukkumaan illalla. Hän nimittäin haluaisi jo illalla tulla vanhempien sänkyyn nukkumaan. Oma sänky ei kelpaa, muuta kuin pitkällisen taistelun jälkeen. En halua jättää lasta yksin itkemään omaan sänkyynsä, joten juttelemalla ja hyräilemällä rauhoittelen häntä ja houkuttelen nukkumaan unipupujen kans omaan sänkyyn. Kyllä hän sinne aina rauhoittuu, joskus vaan menee pitempi aika rauhoitellessa. Useimmiten itkua ja syliin pyytämistä kestää noin 5-20 minuuttia. 

Tiedän kyllä, että kyseessä on vain vaihe, ja se menee varmasti ohi. Toivoisin vain, että vaihe menisi pian ohi. Onneksi Pikkuveli nukkuu yönsä hyvin, poikkeuksiakin toki mahtuu mukaan ja niinä aamuina äitiä ja isiä väsyttää normaalia enemmän. Mun on nykyään vaikea saada unta sen jälkeen kun oon herännyt lapsen itkuun, joten usein jään valvomaan tunniksi pariksi. Ei ollenkaan kiva juttu, ei... Me on koettu hyväksi järjestelyksi tuo, että pieni vauva nukkuu perhepedissä ja siirtyy sitten pinnasänkyyn, joka on kuitenkin vanhempien sängyn vieressä.

Missä teillä lapset nukkuvat? Saako äiti nukkua?

Ps. Haaveilen semmosesta 200cm leveästä parivuoteesta, johon mahtuis koko perhe nukkumaan. Eipähän tarttis pelätä tippuvansa, vaikka lapset tuliskin äitin ja isin viereen kesken yön ;)

2 kommenttia:

  1. Etsiskelin tietoa Croozer-kärrystä ja törmäsin tähän sun blogiin. Kuvittelen olevani sun sukulainen, joten aika hauska yhteensattuma :D Ootteko kokeillu sitä talvella? Toimiiko?

    Meillä on 4-, 6- ja 7- vuotiaat pojat, jotka nukkuu mukamas täysiä öitä omassa sängyssä, mutta kyllä usein on kuitenkin se tilanne, että minä ja mies + kolme isoa pientä poikaa kuorsaa sikin sokin samassa sängyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Memma, taidetaan me olla sukulaisia, pikkuserkkuja kai? Ei oo testattu tuota Croozeria nyt talvella, mutta voisin kyllä pyytää miestä käymään koeajolla. Uskoisin että toimii ihan hyvin, varsinkin jos ei oo älyttömän paksusti satanut lunta.

      Kuulostaa hieman ahtaalta tuo teiän nukkumistilanne, mut onneks nukkuvat osan yötä omissa sängyissä ;)

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa päivääni suuresti! Kiitos, kun jaksat kommentoida :)