Kaksplus.fi

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Vuosi leikkauksesta

Siitä on nyt päivälleen vuosi, kun mulle tehtiin osteotomialeikkaus. Siis se ensimmäinen. Tuntuu tavallaan hassulta, että siitä on jo niin pitkä aika, vastahan mää pystyin kävelemään. Toisaalta, välilllä tuntuu että en oo ikuisuuksiin päässyt kävelemään kunnolla. Silloin epätoivo valtaa mielen.

Paljon on mahtunut tähän vuoteen. Epätoivon hetkiä, ilon hetkiä ja murheellisia päiviä. Ja luudutusleikkaus. Yhteensä 8 kontrollikäyntiä vuodessa luudutusleikkauksen lisäksi, se on aika paljon. Onneks me asutaan lähellä yliopistollista sairaalaa, eipähän tartte matkustaa pitkästi päästäkseen kontrolliin!





Tällä hetkellä tilanne on taas kipujen kannalta vähän hankalampi kuin joitakin viikkoja sitten. Kipuja on jonkin verran, mutta pystyn kuitenkin kävelemään kotona pieniä matkoja silloin tällöin. Tällä viikolla kävin fysioterapiassa yhden kyynärsauvan kans, jee!

Mun pitäisi hankkia syksyksi työharjoittelupaikka, mutta oon vaan lykännyt ja lykännyt sen asian hoitamista. Pahasti näyttää siltä, että joudun lähtemään pyörätuolin kans työharjoitteluun, eikä se kiinnosta yhtään. Mutta en kyllä ala siirtämään sitä työharjotteluakaan, koska haluan valmistua. Ei siis oikein oo vaihtoehtoja. Tarttisin kevyemmän pyörätuolin, jotta selviän yksin työmatkoista, tai oikeastaan autoon siirtymisistä, mutta en tiiä kuinka helposti tai minkälaiset kriteerit pitää olla että sellaisen saa.

Tällä hetkellä fiilikset on tosi maassa, muistan kun vuosi sitten kuvittelin että parin kuukauden päästä voin taas kävellä ja pääsen itsekseni vaikkapa ruokaostoksille. Heh, olinpas aika pahasti väärässä.

14 kommenttia:

  1. Voimia. Toivottavasti kaikki muuttuu voitoksi ja voit kävellä.

    VastaaPoista
  2. Hurjasti voimia! Toivotaan että pääset vielä kunnolla kävelemään<3

    VastaaPoista
  3. Voi että on kurjaa <3
    Toivottavasti saat helpon ja kivan harjoittelupaikan joka onnistuisi pyörätuolin kanssa suorittaa, vaikka varmasti olisi mukavampi mennä ilman. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että löydän kyllä semmosen paikan, missä voin tehdä harkan vaikka oisinki pyörätuolissa. Kun työ kuitenkin tehdään istuen tietokoneen ääressä niin ei oo muita vaatimuksia kuin tilojen esteettömyys. Ja toki sit ne omat muut toiveet harkkapaikkaa kohtaan :D Toki niin mielelläni menisin töihin ilman pyörätuolia, mutta täytyy totutella ajatukseen, ettei se välttämättä onnistu.

      Poista
  4. :/ <3 Tsemppiä!! Käykääpä!:)
    -Juliaana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Pitäis käydä, ollaanpa yhteyksissä!

      Poista
  5. *voimahali* <3 Onnea harkkapaikan metsästykseen! Toivottavasti löydät mieluisan unelmien harkkapaikan. Sitäkin enemmän toivon, että toivut vielä kävelemään kunnolla <3

    VastaaPoista
  6. Itse apuvälineitä hankkineena sun kolleegana soittaisin apuvälineyksikköön ja selittäisin asian tai menisin käymään. Siitä se lähtee etenemään. Etana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sulle Etana! Tämän kommentin innostamana otin puhelimen käteen ja sain asian vähän eteenpäin. Nyt oottelen sovitusaikaa, toivottavasti ehdin saada pyörätuoliasian kuntoon elokuuksi.

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa päivääni suuresti! Kiitos, kun jaksat kommentoida :)